20.4.2019

Taloon rakennetaan pesutupa -ihanko noin vaan


Hankesuunnitelmassa lakoninen kolmen sanan lause 'Taloon rakennetaan pesutupa' on aiheuttanut kuhinaa koko pääsiäisen alusviikon. Heti seuraavassa lauseessa todetaan että 'Kellarikerroksen tilankäyttöratkaisuja täsmennetään toteutussuunnittelun yhteydessä.' Näistä lähtökohdista pihaparlamentti ei ole saanut selville, kuka pesutuvan on taloon halunnut ja miten sen rakentaminen on saatu päätettyä. Ikinä ei kuulemma pesutupaa ole taloyhtiössä ollut, mankeli kyllä ja kuivaushuoneet. Itse en varsin pesutuvasta perusta: ensimmäinen automaattipesukone tuli ostettua 1975 toiseksi viimeisenä opiskeluvuonna eikä ole pesuloita tullut käytettyä kuin reissatessa.

Mutta kaihertaa kuitenkin, että miksi?
Voisiko pesutupa putkahtaa trendintietoiseen suunnitteluun, kun nyt pyritään siihen että 'X on kompakti, eikä vie ylimääräisiä neliöitä' jossa X:n paikalla voi olla 'porraskäytävä', 'ulkoiluvälinevarasto','kylpyhuone' tai 'autopaikka'. Meillä päin on menossa täydennysrakentamisen suunnittelu joten ainakin kompakti on nyt muotia.
Sekin voi vaikuttaa että viimeisimpien sääntöjen mukaan pesukoneen pistorasian pitää olla vähintään 60 sentin päässä ammeesta ja 1,2 metrin päässä suihkusta. Meillä on etäisyyttä on 2,5 metriä, mutta meidän kaltaisia on vain 12 asuntoa 84:stä mahdollisesta. Ehkä niillä muilla ei saa pesukoneen sähköjä millään tarpeeksi kauas suihkusta ja pesutupa on ainoa ratkaisu.

Tai talopesulaa voi perustella sillä että huoneistokohtaiset vesivahingot vähenevät kun ei ole kaikenmaailman asentelijoita, mutta se lienee totta vain taloissa, joissa ei ole pesukoneliitäntää eikä lattiakaivoa. Tai sillä että luonto pelastuu ja vesi säästyy. Sekin käy perustelusta että 1950-luvulla oli joka talossa pesutupa.

Malttamattoman odottelen taloyhtiön hallituksen ja konsulttien koottuja perusteluja viimeistään toteutussuunnittelun jälkeen syksyllä.

15.4.2019

Hankitaan hankesuunnitelma


Itsenäisyyspäivän alla 2018 pidettiin ylimääräinen yhtiökokous, jonka ainoa päätös oli että tilataan hankesuunnitelma LVIS-peruskorjauksen tekemiseksi. Meidän kahden talon asunto-osakeyhtiö on kohta 50-vuotias,joten pelkkä kymmenen vuotta sitten tehty kasvojenkohotus julkisivujen muodossa ei enää riitä. Yhtiökokouksen keskustelu ei yltänyt mihinkään suuriin huippuihin, pelkoja tuotiin esille ja joillakuilla oli jo valmiina tieto siitä mitä pitäisi tehdä, milloin pitäisi tehdä ja joku tiesi jo oikean urakoitsijankin. Ihmisten pitää saada vähän purkaa vaikka päätös olikin kyllä/ei-juttu. Hallitus oli jo valinnut hankesuunnitelman tekijän, antanut perustiedot ja kaivanut rahat suunnitelman tekijöille.

Pihaparlamentti kokoontui erilaisilla kokoonpanoilla arvailemaan ja pähkäilemään tulevan remontin vaikutuksia. Kukaan puheenjohtaja, konsultti tai asiantuntija ei tietenkään kietaise kaulaansa narua sanomalla: Koskaan ei tiedä, paljonko se lopulta maksaa, kauanko kestää ja miten se vaikuttaa asumismukavuuteen.” Osakkaalle joka tapauksessa tulee mieleen kaikenlaista.
Mutta pihalla voidaan miettiä että 'ei kun heti myyntiin', vaikka se on vähän myöhäistä, olisi pitänyt myydä jo hyvän aikaa sitten. Ostaja miettii tämän ikäisessä talossa että kohta se tulee... julkisivut, putket tai jotain… ja rumakin se on.

Jokaisella on myös lähipiirissään tai ainakin kaverin kaverin talossa tehty putkiremontti joka on joko mennyt ihan metsään tai onnistunut ihan kelvollisesti. Mitään välimuotoja ei ole. Ja somesta löytyy läjäpäin kauhukertomuksia, joita puidaan vuosikymmeniä eri oikeusasteissa. Kauhukertomusten läpikäynti ei sekään johda oikein mihinkään,koska jotenkin vaikeaa tuntuu olevan kokemuksen siirto seuraavaan projektiin.
Mutta rahastahan tässä on kysymys: kertaalleen maksettuihin osakkeisiin pitää sijoittaa lisää rahaa, jopa yli 50% alkuperäisestä osakkeen hinnasta. Ja lisäksi pitää suunnitella yhden kvartaalin pakomatka.

Alustava hankesuunnitelma luvattiin julkaista toukokuussa 2019.